Tehdasmainen tulitikkujen valmistus alkoi Suomessa vuonna 1840, jolloin kuopiolainen kauppias Wasilji Moldakoff aloitti puoliksi kotivalmisteisen, puoliksi tehdasmaisen tulitikkutuotannon. Suomen ensimmäinen tulitikkutehdas oli helsinkiläisen I. Gottbergin Tulitikku-wapriikki, joka aloitti toimintansa vuonna 1842 nykyisen Helsingin asema-aukion tienoilla.

Vuonna 1845 Helsinkiin myönnettiin tulitikkutehtaan perustamislupa kauppias M. Kurocshkinille ja vuonna 1846 H. F. Bergmanin Tulitikku-wapriikille, joka vuoden 1852 verotustietojen mukaan valmisti 24 miljoonaa tikkua vuodessa. Vähitellen tulitikkutehtaita perustettiin ympäri maata.

Porin tulitikkutehdas Oy oli Porissa vuosina 1851–1987 toiminut tulitikkutehdas. Ruotsalaissyntyisen liikemiehen Hampus Julius Oldenburgin perustama tehdas oli vuosikymmeniä Suomen suurin tulitikkutehdas ja myös yksi Euroopan suurimmista, joka parhaimmillaan valmisti yli 80% Suomessa käytetyistä tulitikuista. Tehtaan tunnetuin tuote oli pitkään valmistetut Karhu-tulitikut, joiden legendaarisessa etiketissä oli kuvattuna istuva soihtua pitelevä karhu.

Vuonna 1873 perustettiin Mäntsälän ensimmäinen tulitikkutehdas Hirvihaaran kylään. Yhtiön nimeksi tuli Mäntsälän Tulitikkutehdas. Vähitellen Mäntsälään syntyi seitsemän tulitikkutehdasta, joista suurin oli vapaaherra Richard Casimir de la Chapellen omistama Saaren kartanon tehdas, joka oli toiminnassa 1904-1937. 1900-luvun alussa tuhatkunta ihmistä sai Mäntsälässä elantonsa tulitikkuteollisuudesta, joka kattoi kolmanneksen koko maan tulitikkutarpeesta.

Vuonna 1919 aloitti toimintansa SOK:n tulitikkutehdas Vaajakoskella. Vuonna 1970 perustettiin SOK:n, OTK:n ja Keskon yhdessä omistama Finn-Match Oy, jolla nimellä tehdas jatkoi aina vuoteen 1995 saakka. Finn-Match Oy oli Suomen viimeinen tulitikkutehdas, joka lopetti toimintansa vuonna 1995, jolloin tehdas myytiin ruotsalaiselle Swedish Matchille, joka siirsi käyttökelpoiset koneet Aasian tehtailleen.

Lähde:
Wikipedia.